Visualisointien vaarallisesta viehätysvoimasta

Koillis-Pirkanmaalla Mänttä-Vilppulassa puuhataan jättimäistä aluekehityshanketta, jonka totutusta poikkeava sisältökonsepti ja rahoitustapa ovat tuottaneet sille julkisuutta valtakunnan eri medioissa. Lakeside Airpark Finland -nimeä kantavan projektin toivottuna lopputulemana pieni tehdaspaikkakunta saisi osakseen ilmailuteeman varaan rakentuvaa kansainvälistä elinvoimaa. Muualla myydään omarantaisia tontteja, mutta Mäntän Sassinniemeen saisi laituripaikan lisäksi varata parkkiruudun omalle lentokoneelle. Mainosvideoissa kevätaurinko heijastuu häikäisevästi jääpeitteiseltä Keurusselältä ja likimain koskematonta järviluontoa riittää silmänkantamattomiin.

Jo ennen tietokoneiden ja mallinnusohjelmien keksimistä arkkitehdeilta tilattiin perspektiivi-illustraatioita kaupunkien kehitystarpeisiin. Mitä suuremmasta, monimutkaisemmasta ja kauaskantoisemmasta rakennushankkeesta on ollut kyse, sitä kipeämmin on tarvittu kuvamateriaalia päätöksenteon avuksi. Kun valitaan arkkitehtikilpailun voittajaa tai arvioidaan ehdotusten ansioita, myös ammattilaisista koottu valintaraati haluaa tarkastella mallinnuksia ja kolmiulotteisuutta tilatoimivuudesta ja muista fyysisistä ominaisuuksista kertovien piirustusten lisäksi. Konseptit ja ehdotukset ”myydään” lopullisesti visualisointikuvien ja videoiden avulla.

Pikkuruisen Mänttä-Vilppulan ilmailupuistohankkeen taustalla on samanlainen ajatuspaini, jota käydään kaikissa väestökadosta ja elinkeinorakenteen muutoksesta kärsivissä kasvuytimien ulkopuolisissa kunnissa. Elinvoimavisionäärejä ja joukosta erottumista tarvitaan, mutta lintuperspektiivipanoraamojen maalailut jäävät liian usein pelkiksi koukuttimiksi. Ellei omaa investointirahaa ole tarpeeksi rakentaa aluetta kerralla valmiiksi, puistot ja korttelit jäävät keskeneräisiksi ja tulijoiden kannalta vähemmän houkuttaviksi. Silti mallikuvan lumo edelleen käynnistää mittakaavaltaan paljon pienempiäkin kehityshankkeita kuin puoliutopistinen syrjäkylän lentopuisto.

Visualisoituja esityksiä käytetään tahallisesti ja tahattomasti harhaanjohtamiseen. Kamera viedään edulliseen kuvakulmaan, mielellään yläilmoihin, josta käsin saadaan ihastella maisemia koko upeudessaan, mutta samalla häivytetään se, että siivettömän ihmisen kokemusympäristössä ei tosiasiassa leijuta korkeuksissa. Videot sammakkoperspektiivistä jostakin syystä puuttuvat mainosmateriaaleista. Mainosvideoiden äänimaisemassa soi lintujen sirkutus ja löylyveden sihinä kiukaalle, mutta lentokoneiden pörinä on vaiennettu sielläkin, missä maailmankansalaisten viikonloppuvisiitit omalle rantalaiturille mahdollistetaan nimenomaan ilmasiltaa pitkin.

Aluekehityshankkeiden havainnekuvissa esiintyy aina valmis uusi kaupunginosa, jossa ruoho viheriöi ja järvi kimaltaa. Todellisuudessa matka visiosta toteutukseen on usein kivinen, ellei paine rakentamiseen synny ulkopuolelta, vaan hanketta ohjaavat pikemminkin kotikutoiset tarpeet. Miksi miljoonikot etsiytyisivät lomailemaan Pirkanmaalle, jossa kesät voivat olla viileitä ja pysyvää lumipeitettä saadaan odottaa helmikuulle? Onko ilmastonmuutoskeskustelun aikakaudella mielekästä kulkea vastavirtaan ja perustaa aluehanke yksityislentämisen varaan? Tyytyykö varakas lentokoneen omistaja hankkimaan viikonloppukeitaan tiiviiseen kaavoitetulta niemeltä, jossa järveen pulahdusta ei voi suorittaa piilossa naapurin katseilta? Entä jos konseptikehittäjä on tehnyt virhearvion koskien alueen houkuttavuutta ja erinomaisuutta? Tällöin jäädään lähtökuoppiin, mutta veronmaksajien rahaa on saatettu kuluttaa mojovakin summa pelkkään alueinfraan.

Kuvan, liikkuvan ja kolmiulotteisen sellaisen, voima on valtava. Sen avulla vaikutetaan etenkin niihin, jotka eivät ehdi paneutua tutkimusraportteihin ja kuiviin teksteihin ja jotka kansaa edustavina päättäjinä on pakotettu tekemään erilaisia valintoja. Rakennushankkeiden kohdalla ei voida sivuuttaa lainsäädäntöä, jolloin joudutaan tekemisiin kaavoittamisen ja ympäristölupien kanssa. Mitä vähemmän päättäjällä on rakentamisen asiantuntemusta tai epäselvyyttä siitä, millainen maaomaisuus houkuttaa investoimaan, sitä todennäköisemmin hänelle voidaan myydä kuvavision avulla ajatus onnea ja elinvoimaa tihkuvasta asuinalueesta tai yrityspuistosta. Hankkeen riskit ehkä tiedostetaan, mutta lopputuloksen houkuttavuus lopulta vie voiton.

Visualisoidut rakennusunelmat kuuluvat samaan sarjaan kiinteistövälittäjien kohteen hyviä ominaisuuksia korostavien myyntilauseiden kanssa. Kauppamiesten on tarkoituskin myydä ja tehdä rahaa, joten erottautumiskeinoja ja positiivisia mielikuvia tarvitaan. Kesämaisemat ja kuvat onnellisista ihmisistä purevat päättäjiin ja ostajiin yhä uudelleen.

Jään mielenkiinnolla seuraamaan Lakeside Airpark Finlandin rakentumista. Jos hanke menestyy, voidaan todistaa samanlaista ilmiötä, kun kauppaneuvos Serlachius loi keskelle korpea menestyvän paperitehtaan, josta satoi vaurautta ympäristön asukkaille. Samalla todistetaan, jälleen kerran, kuvan voimaa.

Alikyläntie 14, 36600 PÄLKÄNE, puh. 040 - 540 8762
sallapaakkunainen@ark-akkuna.fi

© Arkkitehtitoimisto Akkuna 2019. All rights reserved. Site by Pelismo Oy / p+web®