Mitä on laatu?

Usein kuulee sanottavan, ettei makuasioista voi kiistellä ja että kauneus on katsojan silmissä. Toiset haluavat asumiselleen ja elämänpiirilleen mahdollisimman nykyaikaiset puitteet ja toiset ihannoivat historiallista rakennusperintöä – ja kummatkin perustelevat arvostuksiaan laatunäkökulmasta. Voiko yhtä aikaa olla eri perustein oikeassa, kun rakentamisen laatua mitataan eri mittarein?

Ellei rakennus aiheuta käyttäjilleen terveyshaittaa ja sen tilat vastaavat hyvin käyttötarkoitusta, voidaan jo puhua laadusta. Jos rakennus on kestänyt vuosikymmenet aikaa sortumatta, se voidaan katsoa laadukkaasti rakennetuksi. Mutta mikäli vanha talo ei vastaa käyttötottumuksiamme, sen yksityiskohdat eivät täytä voimassa olevia rakentamismääräyksiä tai se näyttää rapistuneelta jäätyään vaille säännönmukaista huoltoa, siihen saatetaan pelkästään näillä perusteilla lyödä epäkelvon ja kehityksestä jälkeen jääneen leima. Silti uudenkin rakennuksen kiiltävät pinnat himmenevät ja sen sisältämä talotekniikka vanhenee. Ellei rakennus kestä aikaa eikä sen korjaaminen tule kannattamaan taloudellisesti, on alusta pitäen mieluummin tuhlattu luonnonvaroja kuin synnytetty arvoa omistajalle tai rikastutettu ympäristöä.

Vanha ei automaattisesti merkitse huonoa eikä uusi vastaavasti hyvää, mikäli rakennukselle annetaan laatupisteitä. Useimmat ymmärtävät arvostaa puusepän nikkaroimia kalusteita, mutta samaa arvostusta ei välttämättä nauti käsityönä rakennettu vanha talo. Kyse on paljolti siitä, että valtaosin modernisti rakennetussa maassamme ei jouduta kosketuksiin määrältään vähäisen historiallisen rakennuskannan kanssa, jolloin se jää vieraaksi ja siihen suhtaudutaan varautuen. Mutta mikäli pääsee tekemään lähempää tuttavuutta iäkkäimmän rakennusperintömme kanssa, voi tunnistaa moniulotteisen laadun.

Moderni rakennus voi yhtä kaikki olla laadukas suunnittelun ja rakentamisen taidonnäyte. Jotta tähän päästäisiin eli saavutettaisiin keskimääräistä persoonallisempi ja rakennuspaikan piirteet huomioiva ratkaisu, täytyy olla valmis maksamaan tästä, sillä käsityön palkkakustannukset ja rakennusmateriaalien hinnat ovat tänä päivänä huomattavasti suuremmat kuin aikana ennen teollistumista. Viimeistelty laatu jää näin ollen harvojen ulottuville, ja selvä enemmistö tyytyy materiaalijäljitelmiin ja lopulta siihen, että rakennus täyttää välttämättömät tila- ja toimintatarpeet. Muuta ei osata edes kaivata, ellei milloinkaan ole päässyt vertailemaan asioita.

Kauneus, kestävyys, korjauskelpoisuus ja materiaalien yksinkertaisuus ovat universaaleja rakennuksissa arvostettavia laatuominaisuuksia, ja vanhasta rakennuskannasta näitä piirteitä voi löytää uutta todennäköisemmin. Mikäli arvostaa laatua, oppii ennemmin tai myöhemmin arvostamaan myös rakennusperintöä.